Hulikakku sai alkunsa Osulan leipomossa, mikä sijaitsi Pakkahuoneenkadun ja Kansankadun kulmassa olevan kiinteistön sisäpihalla. Osulan leipomo perustettiin vuonna 1903. Hulikakkua valmistettiin jo ennen sotia ja leipää myytiin Raksilassa sijaitsevassa Oulun Osuuskaupassa, Puistikkokadun ja Syrjäkadun kulmassa (Syrjäkatu 13). Osulan leipomo yhdistyi Arinan leipomon (perustettu v. 1917) kanssa vuonna 1985 ja nimeksi tuli Oulun Pakari. Koskenniskassa sijaitsevassa Oulun Pakarissa valmistettiin hulikakkuja. Myöhemmin leipomosta tuli Vaasan Oy, Kiimingin leipomo, jossa ei hulikakkuja enää valmistettu.
Nimi Hulikakku tulee nimestä ”hålkaka”. Oulu oli 1900-luvun alussa kaksikielinen kaupunki. Ruotsinkielinen väestö oli ns. ”parempaa väkeä”. Leipurimestari Armas Kinnunen asui Puutarhakatu 14, Raksilan Osulan aidan takana. Hulikakku oli ensimmäinen koneellisesti valmistettu leipä. Se oli pyöreä reikäleipä noin 1,5 cm paksuinen ja se oli helposti jaettavissa kuuteen osaan. Taikina oli tehty pääasiassa ruisjauhoista, mutta siihen oli lisätty noin 10 % vehnäjauhoja. Tietoa ei ole, oliko leipä juureen tehty. Myöhemmin 1950-luvulla leipuri Armas Kinnunen perusti oman leipomon Muhokselle ja hänen poikansa Paavo ja Pentti jatkoivat isänsä työtä leipureina.
Raksilan asukasyhdistys haluaa tietää Hulikakun valmistuksesta. Leipä oli kuulemma niin hyvää, että sitä haettiin kauempaakin. Nyt Hulikakku on tarkoitus saada takaisin Raksilaan.
Lähteet: Oulun vuosisadat 1605 – 2005, Oulun Osuuskauppa, Paavo Kinnunen, Mirja Tuliniemi
Toimitus: Lea Salokannel